Seuraavassa kuvasarjassa käyn hieman läpi vuolutekniikkaa omasta näkökulmastani. Vuolemista pidetään helposti hieman vaarallisena ja varsinkin lasten käsiin puukkoa ei mielellään anneta. Toivon, että selostukseni innostaisi tämän suomalaisille niin perinteisen harrastuksen pariin hieman turvallisemmin. Kuvasarjassa työn alla on koivuinen lusikka jonka aihio on karkeasti tehty sahalla ja poralla. Puukon tulisi olla lyhytteräinen ja terävä. Tässä minulla on käytössä Rosellin pienin malli sekä muutama kouruveitsi sekä taltta. Rosellista sellainen huomio että sen hamarapuoli on pyöristetty, jolloin sitä voi työntää toisen käden peukalolla. Tärkeää on vuolla vain sopivan kokoista lastua joka kevyesti ilman voimaa lähtee, jolloin lipsahduksen riski pienenee. Mieti myös liikeratoja etukäteen. Mihin puukon terä pahimmassa tapauksessa osuu ja millä voimalla.
Ensimmäisessä kuvassa vuolen lusikan kaarta itseeni päin. Tässä en käytä voimaa käsivarresta ollenkaan vaan aivan kuin perunaa kuorisi. Vedän lastua puristamalla oikeaa kättä nyrkkiin ja vasemman käden peukalo on koko ajan tukemassa oikean työskentelyä ja pysäyttämässä mahdollisen lipsahduksen.
Toisessa kuvassa vuolen lusikan pesää pois päin itsestäni. En käytä oikeaa kättä juuri kuin kuin pitämään puukkoa ja ohjailemaan terän leikkauskulmaa ja vasemman käden peukalo tekee työn työntämällä terää eteenpäin. Tämä vuolemistapa on tarkoissa paikoissa hyvä, koska lipsahdus ei karkaa pitkälle. Tässä samassa asennossa voi myös leikata vipuamalla eli kääntämällä puukon kahvaa itseensä päin jolloin peukalo kampeaa terää eteenpäin puussa.
Kuvassa on nyt käytössä poispäin leikkaava kouruveitsi. Se helpottaa turvallista työskentelyä.
Tässä kuvassa on käytössä itseeni päin leikkaava kouruveitsi.
Flexcut-merkkinen veitsi, ei niin ulottuva mutta erittäin mukavasti leikkaava.
Pieni taltta on monesti kätevämpi ja turvallisempi joihinkin kohtiin.
Taas vasen käsi työskentelee ja oikea lähinnä ohjaa ja pitää hieman vastaan.
Vain sormet ja ranteet tekevät työn.
Vuoluasento. Valitaan mukava paikka järven rannalta:). valo vasemmalta puolelta jos olet oikeakätinen. Asento niin että vuoleminen ei tapahdu sylissä vaan terä pysyy riittävän etäällä vatsasta ja reisistä. Jokainen vuoleskelija saa haavoja, mutta siihen voi ennakoiden vaikuttaa kuinka pahoja ne ovat.
Muutamia perusohjeita varsinkin nuorille vuolijoille ja heidän valvojilleen:
-Puukko on tupessa aina kun sillä ei vuolla.
-Puukon haltija vastaa puukosta eikä jätä sitä mihinkään missä se aiheuttaa vaaraa.
-Käytä viiltosuojahanskoja. Ne eivät poista riskejä kokonaan mutta vähentävät vahinkoja. Niitä on saatavilla rautakaupoista eri kokoisina.
-Kun joku tulee vuolijan eteen tai liian lähelle niin puukko pois siksi aikaa.
-Vuollaan istualtaan rauhallisessa paikassa.
-Lasten tulisi vuolla niin että kappaletta kiinni pitävä käsi on aina terän takana.
-Asennon tulee olla sellainen että ei ole riskiä osua vatsaan tai jalkoihin, myös nahkaista essua voi pitää vartalon suojana.
-Puukko aina pois kädestä kun huidotaan hyttysiä naamalta tai tehdään mitään muuta.
-Motoriikka puukon käsittelyyn kehittyy hitaasti. Ensin vuollaan poispäin ja helppoja harjoituksia pehmeällä puulla. Esimerkiksi oksien kuoriminen puukolla on hyvää harjoitusta eikä vaadi liikaa voimaa. Vuoltava kappale ei saa olla liian pieni.
-Pienempien lasten ei tulisi vuolla itseensä päin.
-Lapsille lyhyitä, hyvin ohjattuja vuoleskelu hetkiä jonka jaksavat keskittyä. Samalla valvoja voi tarkkailla mahdollisia riskejä ja opettaa oikeita rutiineja.
-Pidä taukoja. Samassa asennossa työskentely ja lähelle katsominen rasittavat lihaksia ja silmiä.
-Terävä puukko vaatii vähemmän voimaa ja on sen takia turvallisempi käytössä.
-Vuoleminen ei ole kiireisen ja kiukkuisen puuhaa.
Hyviä vuoleskeluhetkiä :)